Vaikeuksien läpi kohti seuraavaa keskiviikkoa >:)

Päivää.

Tämän blogin tapaan aloitetaan kiitoksilla ja anteeksipyynnöillä.

Postaamattomuudestani huolimatta käyn joka päivä (mikäli mahdollista) bloggerissa, luen muiden postaukset ja vilkaisen katselumääriä. Ja joka kerta niitä katsoessani ihmettelen, miten ihmeessä kukaan jaksaa käydä blogissa, jossa postauksia tulee ehkä kerran kuukaudessa. Katselumäärät liikkuvat melkein päivittäin siinä kolmenkymmenen ympärillä. Se ilahduttaa mua aina tosi paljon. ♥ Kiitos siitä, kuten myös siitä, että tänne on tullut jopa lukijoita. Ja muutama on kommentoinutkin. (: Te jaksatte aina ilahduttaa, vaikka tämä blogin tilanne onkin mitä on.

Niin että miksi sitten en ole postannut? Nyt koulun loputtua en voi puolustautua perinteisellä kokeiden syyttämisellä. (en nyt tarkoita sitä, että aiemmin olisin väittänyt vääriä keväisistä kokeistani) Aloitetaanpa vaikka asialla, joka on vaivannut jo melkein koko tämän blogin pienen eliniän. Nukkemasennus. Aluksi en suostunut myöntämään edes itselleni, että tässä on nyt jotakin väärin. Ajattelin, että pidän pikkuisia taukoja välillä, niin eiköhän se innostus nukkeihin palaa pian. Eipä palannut. Crissen obitsun vihdoin saapuessa olin pienen, onnellisen hetken taas takaisin siinä nukkeihin kohdistuvassa innokkuudessa, joka oli harrastuksen alkuajoilla. No, voin todeta, että obitsu hengaa vieläkin ilman päätä tuolla stereoideni päällä Lunan stock-vartalon kanssa. Olen koittanut väkerrellä ikuisuuksia tuon Crissen stock-kropan kanssa, mutta ilmeisesti ruuvimeisseli, jota joskus aiemmin olen käyttänyt, on ollut vääränkokoinen. Mitäpä tapahtuukaan kun koittaa vääränkokoisella ruuvimeisselillä ruuvailla selässä olevia ruuveja auki? Ruuvit on täysin paskassa kunnossa. Anteeksi teille, jotka kartatte pahistelusanoja, mutta juttu on näin. Ruuvit on kuluneet eikä mulla ainakaan itsekseni ole mitään mahdollisuuksia saada niitä kierrettyä auki. Oli siis ollut ajatuksena laittaa Crisselle obitsu-hybridi, mutta selän ruuvien takia luovuin ajatuksesta. No, mikäs siinä: ainahan voi laittaa koko obitsun käyttöön. Aivan, mutta entä kun Crissen pään yksi ruuveista ei aukea? Siinä ei ole ollut kulumia, se vaan ei ole koskaan lähtenyt kiertymään mihinkään suuntaan.. Mutta eipä se ole ainoa ongelma. Nimittäin se saha, jota käytettiin Lunan kaulatapin valmisteluun, on hukassa.

Että loistavaa loppupäivää vain teillekin, kun valitan koko postauksen mitalta. *tuntee itsensä ilkeäksi*
Niin ja muuten... Tämä postaus ei ole vielä lopussa.

No, melkein kuukausi sitten tilattiin Crisselle ja Lunalle peruukit crobilta. Sanoivat, että lähettävät meille ohjeita maksun suorittamiseen. Arvatkaa mitä. Koko mun ja isän sähköpostit on käyty läpi ja crobin käyttäjätunnus myös. Ei ole viestiä. Mutta tänään oli sähköpostiini vihdoin ilmestynyt viesti crobilta. Surkeimman näkemäni englannin kielen seasta silmiini osuivat order canceled, tilaus peruttu. Sen sain viestistä selville, että peruttu, koska emme maksaneet sovittuun päivämäärään mennessä. Anteeksi? SOVITTUUN PÄIVÄMÄÄRÄÄN? Muistan selkeästi, kuinka tilauksen yhteydessä sanoivat lähettävänsä meille lisäohjeita. Lisäohjeita, joita ei kuitenkaan koskaan tullut. Vai niin.

Nukkemasennukseni ei kuitenkaan koostu pelkästään näistä pikku epäkohdista. Nukkeharrastuksen ulkopuolellakin on nimittäin tapahtunut kaikenlaista. Kuun alussa esimerkiksi... pappani makasi Taysin vuodeosastolla. "Kyllä se toipuu" oli mottoni. Sitten, 7. päivä... Päivä alkoi kerrankin kivasti ja mä olin hyvällä tuulella. Menin aamiaiselle. Äiti ottaa keksejä kaapista ja asettaa pöydälle.
"Otetaanko keksit papan muistolle?"
Se siitä loistavasta päivästä. Pappa oli kuollut aamuyöstä. Seuraavat pari tuntia vietin sängyn pohjalla päänsärkyisesti parkuen. Sen parin tunnin loppupuolella kuitenkin tajusin olevani enemmän iloinen siitä, että papan ei enää tarvinnut pelätä ruuan olevan myrkkyjä eikä tavalliset toimet vieneet voimia. Tietty mä olen surullinen, nytkin poraan kuin idiootti, mutta ainakaan hänen ei tarvi enää kärsiä.
♥ Lepää rauhassa, rakas. ♥



Sitten toisiin asioihin. Kuvasin tänään. Ekaa kertaa pariin viikkoon.

 Teeastiasto tuli hankittua.

Crisse käyttää obitsun käsiä, että niistä olisi edes jotain iloa kunnes jotakin saadaan tehtyä.

Tuon pinkin tuubitopin olen ommellut tänä aikana.

 Rintojen korkeudelle piti tulla jokin rypytys, mutta en tiedä mitä sähläsin.. :D

 Ekat blogissa näkyvät kuvat lisäkäsien olemassaolosta.

 Hämärä puhelin tuli myös ostettua.

 Epätarkkaa kuvaa tylsästä kuvauspaikasta.

 Obitsu masistelee käyttämättömyyttään feat Crissen stock-kädet.

*lagaus* Loistava ja erittäin luonnillinen kuva kädestä.


Anteeksi laatu.

Eilen saatiin viimein tilattua Traconlippu. Yaay! ♪ Elämä loistaa - ainakin toistaiseksi. Vietän siellä siis molemmat päivät. Tämän hetken suunnitelmilla en cossaa ketään tai mitään, mutta pukeudun pojaksi. :D Luultavasti vain toisena päivänä, ja toisena pukeudun kai itsekseni. Isän kanssa päätettiin, että crobidollsista on turha koittaa tilata enää mitään, joten koitan löytää jostain muualta mahdollisimman hyvät, korvaavat peruukit tytöille. Melissankin pitäisi saada uutta hapsua tuon pörrön tilalle. Leekeä katsastan ensin, mutta jos tiedätte, niin saa kertoa muita paikkoja, jotka on hyvin toimivia, luotettavia ja mikä ettei halpojakin. :3


Uskomatonta, että Lunalla on synttärit tasan viikon päästä! Luna on siis ollut mun omistuksessa jo viikkoa vaille vuoden! Ihan kahjoa! No, badassneidillemme on silloin tulossa pienimuitoinen juhlapostaus - olin missä tahansa, tekemässä mitä tahansa ja millä mielialalla tahansa, Luna saa postauksensa. Se on muuten lupaus, ja jos sen kehtaan rikkoa, niin saatte tulla viskomaan mua mädillä kananmunilla ja tomaateilla ja millä haluatte!
NYT SITTEN MÄ RYHDISTÄYDYN TÄN BLOGIN KANSSA! MUR! |:<

Nyt meen hoitamaan asioita kuntoon. Kiitos vielä kaikille ihanille 24:lle lukijalle ja heille, jotka kommentoi ja ylipäätään käy täällä blogissa!

Hyvää päivänjatkoa~!